antamisen jälkeen imeväisillä influenssavirusten ensikohtaaminen tapahtuu yleensä heidän ensimmäisenä tai toisena talvikautena. Tämän jälkeen jokainen saa useita influenssatartuntoja läpi elämän. On odotettavissa, että jopa noin 15 prosenttia Euroopan väestöstä lauhkeassa ilmastossa on saanut influenssatartunnan kaikkina talvikausina; lasten osuus on suurempi ja iäkkäiden pienempi (KS.viite 1).

se, sairastuvatko henkilöt tartunnan saatuaan, riippuu useista tekijöistä. Näitä ovat aikaisempi altistus samanlaiselle influenssavirukselle, joka on aikaansaanut täydellisen tai osittaisen suojaavan immuniteetin nyt kiertävää virusta vastaan, tai altistus rokotuksen kautta päivitetyllä vastaavalla influenssarokotekannalla.

vakavia kausi-influenssatartuntoja esiintyy vuosittain eniten nuorimmilla lapsilla ja vanhemmilla aikuisilla. On paradoksaalista, että vanhemmat aikuiset sairastuvat harvemmin kuin lapset, mutta kun he saavat tartunnan, nämä vanhemmat aikuiset sairastuvat todennäköisemmin vakavaan tautiin.

influenssakauteen 2014/2015 asti immuunivastetta päivitetylle kausi-influenssarokotteelle arvioitiin vuosittain serologisilla testeillä rajatulla määrällä terveitä henkilöitä (n=~200) Euroopan lääkeviraston ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevän komitean (EMA CHMP) vuonna 1997 vahvistamien kriteerien mukaisesti (KS.viite 2).

nämä immunogeenisuuskriteerit olivat:

18-59-vuotiaille aikuisille:

  • Serosuojaluvun tulee olla >70% – määritettynä niiden rokotettujen henkilöiden osuutena, joilla saavutetaan hemagglutinaation inhibitio (HAI) > 1:40
  • Serokonversioprosentin tulee olla > 40% (serokonversio vastaa negatiivista estorokotusta seerumissa, jolloin HAI-vasta-ainetitteri muuttuu >1:40: ksi tai HAI-vasta-ainetitteri kasvaa merkittävästi, ts. vähintään nelinkertaiseksi titteriksi)

vanhemmat aikuiset > 65 – vuotiaat:

  • suojan tason tulisi olla > 60% – määritellään niiden rokotettujen henkilöiden osuutena, joilla on HAI – titteri > 1:40
  • Serokonversioprosentin tulee olla > 30% (serokonversio vastaa negatiivista prevakotusseerumia, jolloin HAI-vasta-ainetitteri muuttuu >1:40: ksi tai merkitsevä HAI-vasta-ainetitterin nousu, ts. vähintään nelinkertainen titterin nousu)

lasten kohdalla vastaavia kriteerejä ei ole. Näitä kriteerejä ei voitu käyttää intranasaalisissa elävissä heikennetyissä rokotteissa, koska limakalvorokotteet aiheuttavat enemmän limakalvoja ja vähemmän systeemistä immuunivastetta.

nämä kriteerit korvattiin EU: ssa tuotekohtaisia tehokkuutta havainnoivia tutkimuksia koskevilla ohjeilla (KS.viite 3) sen jälkeen, kun EMA CHMP hyväksyi ne vuonna 2016, mikä tuli voimaan helmikuussa 2017.

lisäksi EU: ssa tuli vuonna 2014 voimaan uudet turvallisuusvaatimukset, jotka on esitetty interim guidance on enhanced safety surveillance for season influenssarokotteet (KS.viite 4). Immuunivastekriteerit säilytetään uusien kausi -, pandemia-ja zoonoottirokotteiden hyväksymisessä.

  1. Hayward AC, Fragaszy EB, Bermingham A, Wang L, Copas a, Edmunds WJ, Ferguson N, Goonetilleke N, Harvey G, Kovar J, Lim MS, McMichael a, Millett ER, Nguyen-Van-Tam JS, Nazareth I, Pebody R, Tabassum F, Watson JM, Wurie FB, Johnson AM, Zambon M; Flu Watch Group. Vertaileva yhteisön rasite ja kausi-ja pandemiainfluenssan vakavuus: Flu Watch-kohorttitutkimuksen tulokset. Lancet Respir Med. 2014 kesä; 2 (6): 445-54. doi: 10.1016 / S2213-2600(14)70034-7.
  2. Set criteria established by the European Medicines Agency Committee for Medicinal Products for Human Use (EMA CHMP)
  3. EMA: Guideline on Influenza Vaccines Non-clinical and Clinical Module, 2016
  4. EMA: Interim guidance on enhanced safety surveillance for season influenza vaccines in the EU, 2014